Blogini on muuttanut!


Uusi blogini löytyy osoitteesta www.marjamailla.fi

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Seesteinen sunnuntai

Pitkästä aikaa rauhallinen päivä kotosalla. Tarjolla olisi ollut heinästystalkoot ystäväperheen luona ja marjan poimintaa anopin seurassa. Perhe ja hyvä ulkoilu ilma sai kuitenkin viihtymään kotona. Kotitöitä verkkaiseen tahtiin, kitkemistä, ruokailut ulkona ja aikaa yhdessä. 


Pihamme suosikki alueeksi on muodostunut "maakellarin puutarha", niinkuin lapset tätä nimittävät. Heille se on erittäin mieluinen paikka viettää aikaa, popsia luonnon herkkuja suuhun ja nautiskella paljussa pärskimisestä. Illalla lapset pohtivat millainen samainen paikka oli vuosi sitten. Puhelimelle oli tallentunut kuva (alapuolella) viime vuoden elokuusta, jolloin samaiseen paikkaan oli kaivettu monttu maakellarille. Maakellarin peittäminen ja omenapuiden siirtäminen olivat kaivinkonekuljettajan ja mieheni heiniä. Tämän jälkeen astuin kehiin ideoideni kanssa valtavalla innolla. Näköjään aika paljon voi yksi kukkahöperö nainen, kottikärryt ja pistolapio saada aikaiseksi. Suuri raataminen kuitenkin palkitsee monin kerroin. Nyt kotonamme on paikka nauttia aurinkoisista ja raikkaista syyspäivistä. Ulkoilun lisäksi paikkaa voi ihastella sisältä käsin, yllä olevista suurin osa otettu sisätiloista käsin.








4 kommenttia:

  1. OIjoi, miten upean näköistä! Ei vitsit, miten kateellinen olen. Oma viherpeukalo ei herää sitten millään... :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin vannoin nuorena etten hommaa itselleni yhtään kukkapenkkiä riesakseni ja tässä sitä ollaan. Koskaan ei tiedä mitä uusia innostuksen aiheita eteen tulee..ehkäpä se peukku vielä vihertää joskus ja sitten se on menoa..

      Poista
  2. Todella kauniin ja kiehtovan puutarhan olet laittanut! :) Meillä vielä iso osa puutarhasta laittamatta, mutta hiljalleen hyvä tulee. Omien käsien työn tulos on kyllä niin palkitsevaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Puutarhaa on tullut yli kymmenen vuoden ajan hoidettua ja nyt alkaa näyttää omaan silmään mieluisalta. Kukat paisuu ajanmyötä, mutta toivottavasti puutarha ei paisu enää. Muista kun yli kymmenen vuotta sitten ostin joitakin lajikkeita viherpeukaloilta. Vieläkin nämä löytyy kukkapenkistäni ja alkuperäiset kasvit on jo moneen kertaa jaettu uusiksi aluiksi..kärsivällisen hommaa ja niinkuin sanoit, palkitsevaa.

      Poista