Blogini on muuttanut!


Uusi blogini löytyy osoitteesta www.marjamailla.fi

torstai 31. heinäkuuta 2014

Kesäinen kattaus



Kesällä luonto antaa valtavan hienot puitteet ruokailla ulkona. Kaunis ympäristö ei vaadi kattaukseltakaan hirveästi. Luonto ja luonnolliset materiaalit sopii kivasti luontoon, pellava on kaunis materiaali ja istuu kivasti erilaisiin kattauksiin. Pöydässä oleva pellavaaliina ja *lautasliinat on Linumin tuotteita. 


Pellavalautasliinojen päälle asettelin aterimet ja tein niistä paketin rantaheinien avulla. Kattauksen lautaset on löytöjä vanhasta mökistä joka tuli tonttikaupan mukana irtaimistoineen (nykyään mökki toimii kesäkeittiönä ja irtaimistoa olemme säilyttäneet paljon omaan käyttöömme). 



Kukkalautaset sai kaverikseen kristallilasit joita on tullut käytetyttä lähinnä jälkiruokien tarjoiluun. Kukat laitoin lasipulloihin joissa ne saa kaunistaa rentoa kattausta. Kukat ostin Joensuussa sijaitsevasta Astrantiasta jossa saa kukkien lisäksi iloista palvelua.



Päivällä aurinko teki säväyksen kattaukseen, kun se teki kristallilaseista ja kukista kauniit varjot pöytään. 



Kattaus on puoli ruokaa, mutta ajattelin hiukan kirjoitella myös tarjottavista. 
Alkuruoaksi tein Maa-artisokkakeittoa Sitruunaa ja hunaajaa- blogin reseptillä:
500g maa-artisokkia
2dl kermaa
4dl maitoa
suolaa valkopippuria (itse käytin mustapippuria)

1. Kuori ja paloitte maa-artisokat.
2. Laita kattilaan kuuma maito ja kerma. Mausta suolalla ja valkopippurilla (mustapippuria). Lisää maa-artisokat ja keitä, kunnes ne ovat kypsiä. 
3. Soseuta samettisen sileäksi ja kuohkeaksi. Lisää tarvittaessa maitoa, jos keitto on liian paksua.

Keiton kanssa tarjosin Tuoppi Mallasmestarin saaritolaisleipää joka oli helppo tehdä ja makukin oli hyvä. 


Pääruoaksi paistoin itse pyydettyä kuhaa. Kuhafileet paistoin miedolla lämmöllä paistinpannulla. Kuhalle tein öljykastikkeen johon laitoin oliiviöljyä, sitruunaoliiviöljyä, sitruunanmehua, paljon tuoretta timjamia ja tilliä. Kuhan kanssa oli myö salaattia ja jättikatkaravunpyrstöjä. Puhdistin ravunpyrstöt ja huuhdoin ne. Laitoin ne hetkeksi maustumaan oliiviöljyliemeen johon olin lisännyt valkosipulin viipaleita ja timjamia. Paistoin ravunpyrstöjä hiukan pannulla ja tarjoilin viileänä. Pääruoan kera söimme myös juustoja ja Nicolas Vahen hilloja. Ruokajuomana toimi Veuve clicquet.


Jälkiruoaksi nautiskelimme Creme brulee. Pitkän etsinnän jälkeen löysin mieluisen
ohjeen Sikke Sumarin Ruokaa rakkaudella kirjasta. Kesän rikkaus on tuoreet marjot joita käytin myös jälkiruokien kortisteluun ja kaveriksi vaniljaiselle jälkiruoalle. Tällaiset tarjoiltavat tällä kertaa, seuraavana voikin miettiä rapujuhlien tarjottavia. 


* Lautaliinat saatu blogin kautta

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Aikaa itselle ja ystäville

Kesä on mennyt pitkälti lasten ehdoilla. Kavereita, uintia ja yhdessä tekemistä. Eilen olimme 13 lapsen kanssa Kesämaassa nauttimassa lämmöstä ja lasten riemusta. Välillä on kuitenkin hyvä ottaa aikaa itselle ja ystäville. Useamman vuoden ajan olen järjestänyt ystäville illanvieton mökillämme. Tälläkin kertaa hyvä sää suosi meitä ja saimme valtavan kauniit puitteet tapaamiselle.


Teen arjessa hyvin paljon ruokaa, mutta usein ruoanlaittoon ei ole valtavasti aikaa. Ruokaa on kiva tehdä ajan kanssa, koristellen tarjottavat ja kokeilla erilaisia kattauksia. Näin erityisenä päivänä oli kiva kattaa pöytäkin hiukan juhlallisemmin (ruoasta ja kattauksesta ajattelin tehdä oman postauksensa).


Lapsi perheeessä elämä on hektistä ja heidän ehdoilla menemistä. Aikuisten kesken mökkeily on hyvin rentoa niinkuin tälläkin kertaa. Päivän aikana ehti istahtaa laiturille, turista aikuisten juttuja ja lämmittää savusaunan sekä paljun. 


Jutustelu jatkui ruokapöydässä jossa viihdyimmekin useamman tunnin. Puhe ja nauru ei hyytynyt edes auringonlaskuun. Jossakin vaiheessa sään kylmetessä oli aika siirtyä paljun ja savusaunan lämpöön. 



Aamuyöstä siirryimme sisätiloihin ja ihastelimme valkenevaa aamua. Aamulla pirteimmät pääsi keräämään uusia kokemuksia ravutuksen merkeissä. Ravustus oppaana heillä toimi pieni puhelias poikani joka oli esitellyt heille matkalla olevat majavanpadot ja kertonut ravustuksen saloja. Itselleni kyseinen harrastus on tullut hyvin tutuksi joten jäin suosiolla aamupalan laittoon.


Kesäkeittiön terassilla nautimme aamupalan ja kun on kyse meistä puheliaista Karjalaisnaisista niin puheensorina oli edelleenkin tasaista. Tällaiset tapaamiset antaa voimia pitkäksi aikaa, hyvät ystävät on suuri voimavara ja heistäkin pitää pitää huolta. Kiitoksia heille tätäkin kautta!


Kuvassa osa ystävien tuomisista, ihanat kastehelmilyhdyt joita olen käyttänyt jo ahkerasti. Muistot tallentuu mieliin ja lyhdyt muistuttaa ihanista yhteisistä hetkistä mökimme pöydällä.

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Uusin mylläys

Keväällä katselee omien istutusten kasvua ja välillä tulee halu tehdä jotain muutoksia. Keväällä pyörittelin mielessäni takapihan istutuksia. Lyhdyn luona oleva puolipyöreä penkki alkoi olla liian täysi ja halusin keventää sitä. Nyt penkissä on kasvamassa kolme tuoviota ja kaksi mangoliapensasta. 


Takapihalla kivien ja laattojen harmautta piristää tänä kesänä punaiset kannat. Toivotaan että ensi kesänä saamme nauttia myös mangolian kauniista kukista. 


Puolipyöreän penkin kukkaset sai uuden paikan talon reunustalla sijaitsevasta istutusalueesta. Ennen siinä oli valtavasti Vuorenkilpeä. Valtavan vuorenkilpiryppään vuoksi takapiha näytti kuitenkin epäsiistiltä ja turhan rennolta. Halusin siihen selkeämpää istutusaluetta ja siirsin siihen puolipyöreän kukkapenkin istutukset.


Istutusalueessa on vain kaksi kukkivaa kasvia joissa molemmissa on valkoinen kukka. Kuunliljoissa on harvoin kaunis kukka, mutta itse tykkään tästä valkoisesta kukasta. Syksyn tullen myös syyshortensia puhkeaa valkoiseen kukkaan.




Havut pääsee nyt paremmin esille ja erottuvat kauniisti harmaata seinää vasten. Uuteen isututus alueeseen investoin syyshortensian lisäksi köynnöshortensian ja puupioneja. Itse olen kovin tyytyväinen lopputulokseen. Ennen talven tuloa pitäisi vielä selvittää puupionin talvehtimisesta meidän vyöhykkeellä.



Takapiha piristyi kummasti ja on syksyn tullen kiva palata mökiltä kotiin lopputulosta ihailemaan.


Päivä alkaa olla taputeltu ja takana onkin mitä mainioin päivä. Syntymäpäiväsankari jäi ilman kakkua, mutta sain nauttia hyvistä ruoista Eliittikisoissa. Mikä parasta katsomon tunnelma oli aivan huikea, kiitoksia meidän poppoolle mahtavasta illasta! 




torstai 24. heinäkuuta 2014

Multaa ja rikkaruohoja


Rikkaruohot, ne teiniajan kesälomieni viholliset. Kotitöistä ehkä vihatuin homma oli kitkeminen. Silloin en voinut käsittää miksi äidillä piti olla niin paljon kukkapenkkejä ja kasvimaa joissa oli valtavasti hommaa. 


Olikohan se omakotitaloon muutto mikä sai unohtamaan nuoruuden "traumat" ja ryhtymään kukkapenkkien tekoon. Ensimmäiset istutukset istutimme yhdessä miehen kanssa ja nämä koristaa vieläkin pihaamme. Miehen puutarha innostus taisi jäädä yhteen projektiimme, toisin kuin itselläni. 


Esikoisen synnyttyä puutarhan hoidosta tuli luonnollinen tapa ulkoilla. Vauva-aikana käytin lapsen päiväunet hyödyksi ja möyrin kukkapenkkien kimpussa. Lapsen kasvaessa taaperoksi pääsi hän mukaan hommiin. Tyttö oli hyvä lisäpaino kottikärryissä multakuorman päällä.


Puutarha on ollut mainio harrastus, sillä se odottaa kotioven takana. Harrastus jossa saa hyötyliikuntaa ja lapset saa samalla touhuta pihaleikeissään.


Puutarha on myös lapsille mieluinen, etenkin tytöt ihastelevat kasvien kasvamista ja niiden kauniita kukkia. Itselleni tämä harrastus on tuonut iloa ja onnistumisen elämyksiä. Yläkuvan hortensian sain säilytettyä talven yli ja nyt se on täynnä isoja kukkia. Omenapuumme ja marjapensaat alkavat tuottaa satoa ja kasvimaa tuo hyvän piristyksen ruoanlaittoon.


Kauniit pihat kodin ympärillä on jatkumo sisätiloille, mutta niinkuin sisustus niin ei puutarhakaan ole koskaan valmis. Lähes joka kesä tulee mieleen hiukan myllätä paikkoja tai kehitellä jotain uutta. Uusien lajikkeiden testaaminen kuuluu myös tähän, vaikka aina kukat ei pärjääkään talven yli. 


Kukkapenkkien loistaessa oma kädenjälki näkyy ja siten saa tehdylle työlle kiitosta. Iso osa harrastusta on suunnittelu, homma joka on itselleni mieluinen. Jatkuvasti pyörittelen ideoita mielessäni ja haen uusia ideoita ympriltäni. Reissuissa ja muualla liikkuessa kukkaistutukset pistävät silmääni (ehkäpä siksi Madeira on lempi matkakohteeni). 


Innostukseni näkyy myös muutamassa muussa pihapiirissä. Olen saanut olla apuna muidenkin pihoja suunnitellessa ja tekemässä. 


Kauniit pihat on tärkeä osa omakotiasumista ja antaa sisustuksellekin jatkumoa. Kotimme pihat on selkeät ja jatkavat modernin talon ilmettä. Mökillä on paljon rennompaa ja perinteistä kukkapenkkiä. On ollut kiva päästä tekemään myös hirsitalon ja puutalon pihoja. Jokainen on hengeltään erilainen ja kaipaa myös omanlaisensa pihat. 


Välillä haaveilen myös alan opinnoista, mutta ne taitavat tyrehtyä monesti syystä. Vaikka tämä jatkuisi pelkkänä harrastuksena niin voin todeta että olen päihittänyt rikkaruohot 16-0.. nykyään jopa nautin kitkemisestä.


Kuvat on otettu kotoa ja mökiltä tämän kesän aikana.

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Kameran kanssa kylässä

Lapsuuden kotini on rakennettu pari vuotta ennen syntymääni. Talo on rakennettu lähes kokonaan itse ja tykötarpeina "oman metän puita". Talo on ulkoapäin tiili- ja lautaverhoiltu. Sisällä on käytetty leveää panelia katoissa ja seinissä. Lattiat oli ennen mosaiikkiparkettia, mutta niiden kunto alkoi olla heikko. Lattian huonon kunnon vuoksi äitini alkoi suunnitella lattiaremonttia. Lattiaremontin yhteyteen ehdotin myös muutoksia keittiöön sekä olohuoneen ja keittiön välisen seinän purkamista osittain.     


Lattia valinta oli äidilleni hyvin selvää, hän halusi vaalean massiivilankkuparketin. Parketin leveys on aikalailla sama kuin seinäpanelien ja näin ne sointuvat kivasti yhteen. Muutenkin pyrimme kunnioittamaan talon henkeä ja tekemään valintoja niiden ehdoilla. 


Olohuoneen alkuperäisistä valaisimista toinen siirrettiin sohvaryhmän luokse ja toinen keittiönpöydän yläpuolelle. Kiikun vieressä oleva valaisin on joululahja meiltä lapsilta. Valaisimen nimi on Helmat ja äidin helmoista tulee kolme siroa jalkaa (äidin helmoissa on kasvanut myös kolme ihanaa tytärtä). Valaisin ja kiikku muodostavta kivan lukunurkkauksen josta avautuu keittiö- ja olohuonetila kokonaan.


Puretun seinän kohdalle saatiin ruokapöydän paikka ja seinää vasten olleet kalusteet siirtyi samalle seinustalle muiden keittiökalusteiden viereen. Pieni pätkän jätimme vanhaa seinää ja näin kylmälaitteet pystyi jäämään entiselle paikalleen.


Nälkä kasvaa syödessään, niinkuin yleensä remonttia tehdessä käy joten keittiönkaappien ovetkin meni vaihtoon. Valkoiset ovet raikastaa tilaa ja tekee keittiöstä aika simppelin. Välitilanlaatassa on kaunis pitsikuvio jonka Led-nauha tuo kauniisti esille. Remotti sai myös mummoni innostumaan ja hänen mielestä tilaan piti saada myös uudet verhot. Pellavaverhot tuo tilaan pehmeyttä ja peittää seinillä menevät putket. 



Muutokset teki tilasta väljemmän ja keittiöstä toimivamman. Nyt mahtuu useampi kokki häärääämään yhtäaikaa keittiössä. Usein onkin apuja tarjolla niinkuin alla olevassa kuvassa jossa serkukset tekevät mansikkakakkua. Pienten leipureiden toiveesta kakku piti näkyä kuvissa edes hiukan. Kuvassa näkyy myös Eestin tuliainen äidillemme eli tarjotin josta mainitsinkin aiemmin. 



Kuusi vuotta sitten suunnittelin äidilleni  kylpyhuoneremontin ja pienen laajennuksen.  Silloin päärakennukseen yhdistettiin aikoinaan varastosta tehty huone ja osa autokatoksesta. Tilasta tehtiin takkahuone joka toimii mm. television katselu paikkana.   


Näihinkin tiloihin on tuotu puuta käsitöiden muodossa. Pahkapöytä ja kulho on edesmenneen isäni taidonnäytteitä. Työt pääsevät kauniisti esille selkeässä ja vaaleassa ympäristössä.  

'

Isällämme oli tapana tuoda kukkia sisälle maljakkoon jotta niistä sai nauttia myös sisällä ollessa. Perinne on jatkunut ja kuvissa näkyvät kukat on napsittu minun sekä äidin kukkapenkeistä. 

Tällainen on lapsuudenkotini, minulle rakas paikka johon on aina kiva mennä. Pullantuoksuinen mummola lapsilleni ja heidän serkuilleen. 



perjantai 18. heinäkuuta 2014

Kurkistus Linumin syksyyn

Ompeleminen on tehnyt erilaiset kankaat itselleni tutuksi. Laadukkaat kankaat tekee ompelusta mielekästä ja antaa pitkän käyttöiän ompelemilleni tuotteille. Kankaiden kanssa työskentely on antanut oppia myös sisustustekstiilien valintaan. Kotimme tekstiilit ovat kovalla kulutukselle lasten ja koirien vuoksi, siksi suosin tekstiilejä jotka kestävät kulutusta ja pesua. Vuosien varrella itselleni on muodostunut suosikkimerkiksi Linum. Linumin kankaita olen käyttänyt ompeluun ja tekstiilejä kotimme sisustukseen. Merkki on palvellut minua kauan, mutta niin myös muita kuluttajia sillä Linum on perustettu jo vuonna 1966.  




Laatu ja kestävyys ovat Linumille tärkeitä asioita ja siksi he valitsevat erittäin tarkkaan valmistajansa. Heille on tärkeää, että asiakas saa aina vastinetta sijoitukselleen.



Laadun ja kestävyyden lisäksi Linum haluaa valmistaa tuotteet ympäristöä kunnioittaen. Vuonna 1987 yhtiö lopetti kloorin käytön valmistuksessa ja äskettäin yritys on siirtynyt tuulivoimaan osana energianhuoltoa. Linum on erityisen varovainen vedenkäytön suhteen ja siksi sitä kierrätetään valtava osa juomakelpoiseksi vedeksi. Tärkeä asia on myös se ettei tuotanto sisällä kemikaaleja jotka olisivat haitallisia terveydelle. Tämä on huomioita myös värjäyksessä jossa käytetään Öko-Tex hyväksyttyjä väripigmenttejä. Kestävä kehitys ja ja asioiden parantaminen on heille tärkeää. Siksi tuotteissa panostetaan hyviin materiaaleihin kuten untuvaan jonka hiilijalanjälki on pienin verrattaessa mihin tahansa muuhun täysmateriaaliin. 




Suunnittelu on myös tärkeä osa Linumia. He ovat käyttäneet tuotteiden suunnittelussa Ruotsin parhaita tekstiilisuunnittelijoita. Ammattitaitoinen suunnittelutyö on kerännyt Linumille useita tekstiilialan palkintoja joista merkittävin Svensk Form palkinto. Suunnittelutyö on on tuottanut ajattomia sekä klassisia malleja ja kokoelmia. Tuotteet on tunnistettavissa laadun lisäksi myös ulkoasusta Linumin tuotteiksi. Jokaisen sesongin myötä markkinoille tulee uusia tuotteita joita voi yhdistellä ja sovitella keskenään. 
Tuotteiden yhdisteltävyys tekee niistä pitäkäaikaisia kodin kaunistajia joihin rakastuu ajanmyötä enemmän ja enemmän. 


Postauksen huikeat kuvat on syksyn 2014 kuvastosta, kuvien käyttö Textil kompanin luvalla. Postaus toteutettu yhteistyössä Textil kompanin kanssa.

Kiitoksia Marina ja Janne!