Blogini on muuttanut!


Uusi blogini löytyy osoitteesta www.marjamailla.fi

torstai 30. heinäkuuta 2015

Peili


Ostin itselleni syntymäpäivälahjaksi peilin. Peilistä näkyy hienostunut patina ja kauniit rypyt. Peilin kuvassa patinaa edustaa antiikkituoli, joka kotiutui meille alkukesästä. Se on löytö antiikkiliikkeestä, jossa ehdin poiketa auton katsastusta odottaessani. Kauniit ja rennot rypyt kuuluu sänkypeitolle, johon olen ollut erityisen tyytyväinen. Noihin molempiin olisi pyrkimys, naurun tuomia ryppyjä ja iän tuomaa patinaa. 



Ruotsista ostamani By Lassen Stropp- seinälenkit odottavat kiinnitystä, niinkuin myös tuo peili. Peili saa paikan ikkunaseinältä, näin se toimii myös ripustimena. Täytyy odottaa, että mies innostuu poraamaan. Sitten voisi ottaa parempia kuvia tuosta antiikkituolistani.

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Sisustusliike minun makuuni


Pieni pyrähdys Ruotsissa ei ollut niin pieni etteikö olisi ehtinyt poiketa sisustusostoksilla. Liike johon suuntasin ei ole perinteisen kalsea ja jämpti huonekaluliike, joihin meilläpäin törmää. Kyseessä on Länna Möbler, huonekaluliike jossa on tarjolla huonekalujen lisäksi tekstiilejä ja sisustustuotteita. Liikkeen esillepanot muodostuu pienistä sisustuskokonaisuuksista, jotka ovat hyvin kodikkaita ja inspiroivia. Kaikki on mietitty tarkkaan jokaista koriste-esinettä ja viherkasvia myöten. Kokonaisuuksia joissa on käytetty herkullisen värejä seinissä ja materiaaleissa. Klassikoita joiden kaveriksi on tuotu trendivärejä ja -elementtejä. 


Kuvat olen ottanut puhelimella, joten terävyys ei ole huippua mutta ajatus kuitenkin välittyy kuvista. Tällaiset liikkeet inspiroi minua valtavasti, paljon enemmän kuin asuntomessuilla kiertely. Tänä kesänä olenkin saanut hyvän annoksen kivoja sisustusliikkeitä. Länna möbler taitaa olla yksi lempiliikkeeni Ruotsissa ja Suomessa kärkeen taitaa nousta Turussa sijaitseva Sisustuksen koodi, jossa sain vierailla alkukesästä. Saa nähdä millaisia sisustusideoita nämä liikkeet aiheuttaa kodin sisustukseen. Liikkeestä ostetuille By Lassen Stropp-seinälenkeille on jo paikka mietitty makuuhuoneesta, mutta tästä lisää myöhemmin kunhan saan ne seinälle.

Minilomalla


Kesään on mahtunut pieniä lomareissuja joista viimeisimpinä miehen kanssa tehty Helsinki-Porireissu sekä pikavisiitti Ruotsiin. Kahden keskiseltä reissulta palattuamme saateltiin tyttöset sukulaisten matkaan Ruotsiin. Viime tiistaina lähdimme miehen ja kuopuksen kanssa noutamaan heidät kotiin. Turun kautta menimme Tukholmaan ja sieltä autolla sukulaisten tykö. Sukulaisten luona vierailun lisäksi päivään sisältyi erityisen miellyttävä sisustusliike, joka anseitsee oman postauksensa.  Iltapäivällä oli aika suunnatta laivalle, jonka määränpäänä oli Helsinki. Laivamatkan saimme kulkea erityisen kauniissa säässä ja illalla lapsetkin malttoivat istahtaa hetkeksi nauttimaan auringosta sekä kesäisistä juomistaan. Auringon porottaessa lähes pilvettömältä taivaalta ihastelimme kauniita maisemia ja asutuksia.  Välillä on kiva katsella myös hyvin erilaista merimaisemaa, kun tavallisesti ihastelee tuttuja ja turvallisia järvimaisemia. 
Auringon laskiessa oli aika kömpiä hyttiin ja valmistautua uuteen matkapäivään. Aamulla satamaan saavuttua kurvasimme vielä pikaiselle vierailulle keskimmäisen lapsen kummien luokse. Kiireellisestä aikataulusta huolimatta oli kiva tavata lapselle ja koko perheelle tärkeäksi tulleita ihmisiä. Makoisien pannukahvien jälkeen oli aika kääntää nokkakohti Pohjois-Karjalaa, sillä illan ohjelmassa oli vielä Eliittikisat Joensuussa. Huikea urheiluilta tarjosi hienon illan ja imi viimeisetkin mehut matkalaisista. Reissun jälkeen oli ihana palata mökille jossa on vaan niin hyvä olla.


 Takana on kivoja minilomia ja vielä perinteinen Jyväskylän rallireissu edessäpäin. Kesän mittaan on saanut pistäytyä kesäisessä Helsingissä, Turussa, Savonlinnassa, Porissa ja Tukholmassa. Saanut nauttia kauniista kesäpäivistä, hengähtää kotiaskareista, istuutua valmiin ruoan ääreen hyvässä seurassa. Kaikesta huolimatta tuntuu, että pari viimeistä päivää tutuissa ympäristöissä on tarjonnut suuren määrän henkistälepoa. Perheen ja läheisten kanssa vietettyä aikaa ravustaen, marjastaen, sienestäen, saunoen ja kaikkea kivaa touhuten. Päivät täynnä touhua, mutta siltikään ei mitään ihmeellistä. Lapsille on suurta iloa tuottanut metsän antimista loihditut ruoat ja herkut. Juuri kypsyneet mustikat ovat päätyneet marjamaitoon, mustikkapiirakkaan ja toimineet välipalana hiekkalinnan rakennuspuuhan välissä. Päivän jännittävin asia on ollut rapusaaliin koko ja lisää jännitettävää huomiselle saamme kalastuksen muodossa. Aamulla täkysiimaa nostaessa selviää syödäänkö meillä lounaaksi tuoretta kalaa vai joudummeko turvautumaan jääkaapin antimiin. 
Jännää tämä lomalaisten elämä.







lauantai 25. heinäkuuta 2015

Vanhenemista


Lapset kasvaa, mutta itse ei vanhene. Siltikin tuli taas vietettyä syntymäpäiviä ja mikäs onkaan sen parempi syy leipoa mansikkakakkua. Kakun tein sokerikakkupohjalla, joka onnistuu parhaiten mittaamalla haluttu määrä kananmunia isoon lasiin. Toiseen lasiin laitna samanverran sokeria, jonka jälkeen kaadan sokerit kulhoon. Tämän jälkeen mittaan lasiin jauhot, vehnä- ja perunajauhoja saman verran kuin munia on toisessa lasissa (itse tykkään käyttää perunajauhoja määrästä noin 75%) sekaan lisään 2tl leivinjauhoa. Kananmunat ja sokerit vatkaan huolella kuohkeaksi vaahdoksi. Tämän jälkeen lisään varovaisesti jauhot vaahdon joukkoon. Kakkupohjaa paistan 175 asteessa noin 40 minuuttua.
Kakun jäähdyttyä viipaloin kakun kolmeen osaan. Kostutin kakun tällä kertaa sitruunamehua ja täytteenä käytin Flora vanillaa, jonka kaveriksi laitoin mustikoita, mansikoita ja metsämansikoita. Kakun kuorrutusta varten vatkasin pari valkuaista kovaksi vaahdoksi. Vatkaamisen loppuvaiheessa lisäsin joukkoon sokeria ja hiukan sitruunamehua. Kuorrutuksen pinnan liekitin lopuksi.
   

Kakkua ei tarvinnut syödä yksin, sillä saimme isovanhemmat iltakahveille. Heiltä sain lahjaksi kuvissa näkyvän kakkulapion ja vihreän pullon. Molempia taisin ihastella Savonlinnassa siskolleni, pullo pisti silmääni Olavinlinnan puodissa ja kakkulapio taisi olla Palonin myymälässä. Aikamoinen toivomuskeiju taisi istua olkapäälläni tuolla reissulla vai liekö siskoni avustuksella toteutettuja toiveita. Kivat lahjat kuitenkin ja kumpikin lahjoista saa osallistua juhlintaan jatkossakin. 
Herkuttelujen jälkeen vieraat saivat nauttia lasten kanssa lähimetsän mustikoista. Sillä aikaa käynnistimme miehen kanssa tämän kesän ravustuskauden. Me laitoimme papumerrat pyytämään ja sillä aikaa lapset löysivät mustikoiden lisäksi kantterelleja lähimetsästä. Kanttarellit he paistoivat itselleen sipulin kera iltapalaksi ja mustikat pääsi mansikoiden kera marjamaidon joukkoon. Aika huippu iltapala lapsukaisille, eikä tämä ole hullumpi ajankohta syntymäpäivillekään.
Nyt unille, sillä aamulla voi olla aikainen herätys innokkaiden ravustajien tiimoilta.   



tiistai 21. heinäkuuta 2015

Auringonsäteitä


Aurinko tuo eloa sisustukseen ja kauniisti erilaiset pinnat esille. Erityisesti olohuoneen pellavaverhot ihastuttaa. Niihin aurinko tekee taidetta  ja verhot siivilöi ulkoa tulevan valon. 


Pehmeän valkoiset näyttää eri vuodenaikoina hyvinkin erilaiselta. Kesään ne tuo raikkautta ja talvella lumiseen maisemaan lämpöä. Lattiaan saakka ylettyvät verhot on ihanan rennot ja pellavan rypyt lisää rentoutta. 

Rentoja kesäpäiviä!


sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Pihalla osa 4: Rinnepenkki


Kuvia kukkapenkistä, jonka tein maakellarin myötä tulleeseen penkkaan. Lähes kaikki kukat tätä uutta penkkiä varten sain etupihan kukkapenkistä. Valtavia juuripaakkuja, joita paloittelin pieneksi pistolapiolla. Osan jaoin hyvinkin pieneksi, mutta siltikin kukat ovat lähteneet valtavan hyvin kasvuun. Osan kukista olen saanut äidiltäni ja muutaman uuden lajikkeen olen ostanut puutarhalta. Penkki täynnä erilaisia ja erivärisiä lehtiä ja kukinnot tuomassa lisää väriä. Lannoitteena käytän vain syyslannoitetta ja auringolla on suuri vaikutus. Kuvat olen ottanut ennen aurinkoisia päiviä ja parin aurinkoisen päivän jälkeen kukat ovat alkaneet kukkia ja kasvimaallakin on tapahtunut valtavaa kasvua. 


Kukkapenkin yläpuolella, maakellarin päällä sijaitsee istutuslaatikot. Näissä kasvaa mansikoita, tomaattia, kurkkua, mustajuurta, tilliä, persiljaa, porkkanaa ja lehtikaalia. Laatikoiden kulmaukseen laitoimme kasvamaan hernettä. Paikalliselta tehtaalta hommasin leikkuujätettä tueksi herneille, alunperin ajattelin materiaaliksi kuparia. Kuparinen leikkuujäte oli kuitenkin turhan paksua, joten päädyin messinkiin. Messinki näyttää kovin kirkkaalta, mutta haalistuu ajan kanssa. Kasvimaan lisäksi kukkapenkistä löytyy lapsille muutakin syötävää. Kukkien seassa kasvaa ruohosipulia, raparperia ja mansikoita. 
Kaikki hyötykasvit, omenapuut ja marjapensaat tuntuu viihtyvän hyvin aurinkoisella paikalla ja satoakin ollaan jo saatu runsaana kasvavasta lehtikaalista. Hyvä näin sillä tytöt ovat tinkineet kovasti kasvihuonetta erilaisten hyötykasvien kasvattamiseen. Minusta tuo kuulostaisi astetta isommalta projektilta, vaikka rahoituskuviotkin heillä oli hyvin selvillä. Mies ei kuitenkaan lämmennyt ajatukselle, että lapset möisivät hänen autonsa, jotta voisivat ostaa niillä rahoilla kasvihuoneen.