Muumien malliin

Suunnittelua, ennakkoharmittelua, stressiä, kireyttä, odotusta, helpotusta...mitähän kaikkea perheen lomat tuokaan tulleessaan ja myös ne "pakollisen ihanat" lomamatkat. Siis ne joita suunnitellaan etukäteen ja odotukset kasvaa suureksi. Näitä samoja asioita ei ollut havaittavissa ennen meidän reissua, sillä minkäänlaista suunnitelmaa lomamatkasta ei ollut. Esikoinen ilmoitti, että ollaan niinkuin muumit ja tehdään mitä mieleen juolahtaa. Tämä muumiperhe pakkasi keskiviikkona auton jonka perään kytkettiin traileri veneen kera. Tällä paketilla tehtiin matkaa Enonkoskelle saakka, josta laskimme veneen vesille ja osa porukkaa jatkoi matkaa vesitse. Hieno ilma saatteli matkailijat perille hiukan meidän autolla matkansa taittaneiden jälkeen. 

Reissumme ajan oli valtavan hienot ilmat joista nautimme myös kaupungilla kierrellen. Käsityöliikkeitä, muikkuterassilla käynti, vaateliikkeitä ja Saimatalon ihanan kahvilan herkkuja nauttien. Ennestään tuttuja paikkoja, sillä olen jonkin aikaa kaupungissa asunutkin. Kuitenkin niin eri vinkkelistä katsoen, lomalaisen tai ehkäpä muumien silmin. 

Samalla asenteella lähdettiin myös Olavinlinnaan, joka on lapsillekin tuttu paikka. Kuitenkin he jaksoivat kuunnella tarkkaavaisesti oppaan kertomukset linnan historiasta ja kiertää reittiä jolle taisi kertyä noin 200 kiviporrasta. 

Kaikinpuolin onnistuneen reissun kruunasi kotimatka kauniissa ilmassa. Itse nautiskelin maisemista ja auringosta (hiljaisuudesta) auton ratin takana. Toisaalta kyllä hiukan harmitti etten päässyt nauttimaan kauniista maisemista veneestä käsin, ainakin kun sain alla olevan kuvan puhelimeeni. Vai mitä mieltä olette muiden matkalaisten evästelypaikasta? 

Seikkailumme oli sen verran jännittävä, että toinen kummitytöistämme päätti lähteä matkaamme. Taisi olla hänelle ja meidänkin lapsille ikimuistoinen reissu. Hymyssäsuin tyttöset astelivat aitan yläkertaan nukkumaan ja ehkäpä itsekin on painettava pää tyynyyn, kun ei voi tietää mitä huominen tuo tullessaan.