Olenkohan tullut vanhaksi, kun olen innostunut siivoamaan näin juhannuksen alla. Tuntuu, että vanhemmille ihmisille juhannus ei tule ilman suurta siivousurakkaa. Eilen anoppikin vouhotti siivoamisesta ja syynä oli varmastikin juhannus. Hän oli kovin hyvillään, kun ukki oli lupautunut imuroimaan.
Toivottavasti tällä kertaa on parempi onni imuroidessa ja ukki selviää ilman mustaa silmää. Kerran hän imuroi niin innoissaan, että käveli oskarinoksaan silmä edellä ja seuraksena luonnonmukainen silmämeikki. Mieheni on jättänyt tämän riskialttiin lajin minulle ja lapsille.
Tykkään palkita itseni siivousurakan jälkeen kukkasilla. Näin juhannuksen kunniaksi valikoitui pionit, jotka ovat osa juhannuksen vietto perinnettä. Aiemmin keväällä en niitä raaski ostaa ja kohta pioneja saa napsia omasta ja äidin kukkapenkeistä maljakkoon.
Huomenna saamme ystäväperheen vieraaksi. Ajattelimme laittaa ruoaksi rosvopaistia. Lampaanviulu on jo marinoitumassa ja ajattelimme kokeilla myös villisikaa hiukan erilaisella marinadilla maustettuna. Lisäksi salaattia jonka sekaan taidan laittaa ystävältäni saatuja viiriäisten munia ja ukin kalastamaa kuhaa, jotka savustamme huomenna. Jälkiruoaksi tyttäret haluaa tehdä pavlovaa, saa nähdä kuinka neitokaiset onnistuu.
Loppuun kuva maisemasta, jota katselen iltaisin nuorimmaista nukuttaessani. Koivuista erottaa Suomen ja ne ovat iso osa juhannustamme. Huomenna savusaunaa lämmittäessä käyn taittamassa koivikostame vastan. Illalla on aika päästä nauttimaan juhannuksen lämmöstä vienoon savuntuoksuun. Lempeitä löylyjä ja koivuvastalla vihvomista, kesästä nauttimista Suomen suvessa.
Hyvää juhannusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti