Pääsiäinen osaa aina yllättää positiivisesti. Pyhät jotka eivät tarvitse valtavaa valmistelua, pienet koristelut, virpomavitsojen askartelu ja munien maalaus riittää. Pääsiäisen vietimme tälläkin kertaa mökkeillen, jonne saimme vieraita läheltä ja kaukaa. Vieraiden kanssa ei otettu painetta ruokailusta vaan keskityttiin yhdessä oloon. Maha täyttyi hyvin nuotiomakkaralla, muurinpohjaletuilla ja savuahvenilla. Päivät kului ulkona auringosta nauttien ja liikkuen. Illalla oli kiva laittaa tuli mökin takkaan, käpertyä viltin kanssa nojatuoliin, kuunnella nukkuvien lasten tuhinaa ja kellon raksutusta. Kellon raksutus kertoi ajankulusta, mutta muutoin olo oli hyvin pysähtynyt.
Mökistä on tullut tärkeä osa perheemme elämää näiden kuuden vuoden aikana. Paikka jossa olemme tiiviisti yhdessä ja kaikilla on hyvä olla. Muistan vieläkin sen tunteen, kun kävin katsomassa enoni pystyttämää hirsirunkoa ekaa kertaa. Mieheni oli tuolloin työmatkalla, mutta oli pakko päästä rakennusta katsomaan. Pakkasin lapsukaiset autoon ja ajelin heidän kanssa mökkityömaalle. Ikkuna-aukoista näkyvä maisema näytti uskomattoman kauniilta ja näyttää edelleen, se on maisema jota voisin tuijottaa tuntitolkulla. Kauniista maisemasta huolimatta en tuolloin osannut kuvitella kuinka tärkeä paikka mökki tulee olemaan. Asiaan voi vaikuttaa ehkä silloinen elämäntilanteemme. Mökin pohjat kaivettiin samalla viikolla jolloin pidettiin kuopuksen ristiäiset. Tyttäret olivat tuolloin kaksi ja neljä vuotiaat ja tytärpuoleni kymmenen vuotta. Mahdollisuuksien mukaan kuitenkin pyrin olemaan apuna joukkioni kanssa, vaikka eihän se helppoa ollut. Kuitenkin jokaisen ponnistuksen arvoinen paikka meille kaikille. Lapsille jotka saavat olla kiipeillä puissa ja koirille jotka saavat liikkua vapaasti luonnossa. Pääsiäinen sai arvoisensa päätöksen, kun Malmijuoksussa saadut hiet puhdistui miehen lämmittämässä savusaunassa ja illalla herkuteltiin lampaanfileellä. Pyhät antoivat kaipaamaani virtaa ja ehkäpä myös muutaman postausidean jota olen kaivannut.
Pirtsakkaa tynkäviikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti