Elämässä on paljon pieniä hymyn ja ilon aiheita. Mitä pienemmistä asioista iloitsee, sitä enemmän saa aihetta hymyyn. Itselleni viherkasvit ja kukat tuo hyvää mieltä. Kaikista eniten koen hyvää mieltä itse kasvattamista kukistani.
Varhain keväällä tunnen jo mullan tuoksun nenässäni ja alan mylläämään pihamaita. Pieni järjestely tekee hyvää kukkapenkeille, ihan niinkuin kodin sisustuskin kaipaa välillä järjestelyä. Uudet kokeilut tuovat myös jännitystä hommaan ja onhan se kiva seurata miten lumen alta pilkistävät Magnoliapensaas selviävät talvesta. Kokeilussa on ollut myös puupionit. Kaksi puupionia jätin maahan ja suojasin ne huolella, kesän saapuessa näen miten puupionit selvisivät talvesta. Yhden pionin nostin talveksi sisälle, pieneen "koirataloon" jossa sijaitsee koirankopit ja pienen tilan kera. Mieheni iloksi olen täyttänyt tilan kukilla, hortensioita ja puupioni. Alkuvuodesta huomasin puupionin kasvattavan nuppua paksuimpaan varteen. Pitkään se kasvatteli sitä kunnes aurinkoiset päivät saivat nupun aukeamaan. Jotta voisin nauttia kukasta eniten, kannoin kukan sisälle.
Eilen kukka säteili kilpaa auringon kanssa ja alkoi kovaa vauhtia aueta. Tänään aurinko ei jaksanut enään paistaa vaan ulkona on satanut lunta koko päivän. Takatalvesta huolimatta kukka on jaksanut säteillä ja aueta täyteen loistoonsa. Valtavan kokoinen kukka on saanut jo moneen kertaan suupieleni nousemaan ylös. Takatalvi ei haittaa, sillä minulla on jo pala kesää olohuoneessani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti